Jotain minusta

Roostergrovea asuttaa eläinten lisäksi 70-luvulla syntynyt naisenpuolikas, jonka kiinnostuksen kohteisiin lukeutuvat erilaiset liikunnalliset harrastukset, käsillä tekeminen,
tekniikka, elokuvat, sekä yleensäkin universumi ja sen erilaiset ilmiöt. Itse Roostergrove sijaitsee Pohjois- Pohjanmaalla, kaukana kaikesta.

Erilaisia eläimiä minulla on ollut koko aikuisikäni. Teinivuosina sain pitkällisen tahtomisen jälkeen vanhemmiltani luvan akvaarioon, joka olikin minulla useamman vuoden. Kun allas alkoi vuotaa, en jaksanut enää sitä harrastusta jatkaa. Kissoja minulla oli varmaankin 10 vuotta. Häkkilinnuista jouduin luopumaan, koska herkistyin pölylle niin pahoin, etten saanut enää henkeä häkkejä siivotessa. Ehdin välissä olemaan myös harjoittelijana lemmikkiliikkeessä siihen saakka, kunnes liike sitten lopetti. Sieltä sain läksiäislahjaksi syyrialaisen hamsterin, joka oli varsin hassu persoona pitkien takamuskarvojensa kanssa. Matelijat ja kesyhiiret ovat nyt kulkeneet mukanani, vaikka niiden kanssa innostus ja motivaatio kokee välillä inflaation. Pyrin silti näkemään positiivisiakin asioita ihan kaikessa, vaikka olisi kuinka surkeaa.

Ensimmäisen käärmeeni sain 2002, kun tuttuni halusi myydä viljakäärmeensä. Tuolloin en viljakäärmeistä vielä paljoakaan tiennyt, mutta tajusin kuitenkin että Wiljamilla ei ollut kaikki ihan kunnossa, johtuen vääristä oloista aikaisemmassa kodissaan. Käärme oli hyvin stressaantunut, ja vuosien päästä tajusin sillä olleen myös punkkeja (aikoinaan en sitä ymmärtänyt, ihmettelin vain mitä kumman ötököitä terraariossa vilisteli). Liero pääsikin sitten paremmille hiirestysmaille. Nykyisistä viljakäärmeistä vanhimmat ovat kuoriutuneet vuonna 2003. Hiiriä talouteen on kuulunut vuodesta 2006. Kasvattajanimeni kesyhiirille hyväksyttiin vuonna 2014. Näyttelyissä käyn hiirineni keskimäärin 2-3 kertaa vuodessa.

Poikasiakin Roostergrovessa kuoriutuu/syntyy harkitusti toisinaan. Myynnissä olevat eläimet löytyvät Myytävänä – osiosta.